Mikä tarina? Osa 2.

Julkaisemme myös Susanna Metsälän viime vuoden stoorilaisille suunnatut vinkit tanssitarinan rakentamiseen. Susanna on iloksemme tänäkin vuonna raadissa mukana, joten nyt voit lukea jo etukäteen esitykseesi kohdistuvista odotuksista.  Apunasi on viisi kysymystä, jotka ovat tarpeeksi laajat, jotta ilmaisun vapaus ja monimuotoisuus voi toteutua tanssilajista riippumatta, mutta kuitenkin riittävän rajatut, jotta saat tukea koreografiasi tarinan vahvistamiseen.

”Tanssikatselmus Stoori kohdentaa palautteen antajien huomion tarinallisuuteen tanssitaiteen ilmaisussa ja kerronnassa. Tarinallisuus on näytelmissä ja teatteritaiteessa ominaisuus, jota ilman teatteritaidetta ei oikein voi edes käsittää. Juuri tarinan välittymistä voinkin teatteritaiteen ammattilaisena tanssiteoksestanne tutkia. Tanssijan tekniset taidot tai tanssin lajityypin tunnuspiirteet eivät ole seikkoja, joihin voisin kiinnittää huomioni, koska niiden arviointiin minulla ei riitä kompetenssi. Kirjoitan seuraavaksi hieman siitä, miten itse ymmärrän käsitteen ’tarina’, jotta teille välittyy, mitä odotuksia minulla katsojana saattaa olla, kun etsin teoksestanne tarinaa.

Tarina on aina jonkun tai joidenkin. Tarina saa alkunsa siitä, kun jokin sysää tarinan tapahtumat liikkeelle ja tarinan kokijalle tapahtuu jotakin. Tarina on useimmiten jonkin ihmisen, mutta se voi olla vaikkapa jonkin ihmisryhmän, kansakunnan, eläimen, kokonaisen eläinlajin tai eläinkunnan, puun tai metsän. Tätä tarinan kokijaa kutsutaan teatterissa roolihenkilöksi. Se on avulias termi myös tanssissa, kun halutaan kertoa tarina tai selvittää, mistä näkökulmasta tarina pyritään kertomaan. Tarina on kiteytettävissä pariin lauseeseen ja se kerrotaan päähenkilön näkökulmasta. Tarina Romeosta ja Juliasta voisi kuulua näin: Se on tarina nuoresta tytöstä ja nuoresta pojasta, jotka rakastuvat toisiinsa ja lopussa kuolevat. Ensimmäinen kysymys kuuluukin: Kenen tarinan tanssiesityksesi kertoo?

Tarina ja juoni ovat toisilleen läheiset käsitteet. Kun tarina on se, mitä on tapahtunut, on juoni se, miten tarina kerrotaan. Juonen alun ja lopun välissä tapahtuu käänteitä, ja käänteiden kautta tarinan päähenkilö elää tarinaa, jonka aikana hän muuttuu erilaiseksi kuin alussa. Käänteissä piilee katsojaa koukuttava elementti – jännite. Päähenkilömme elää elämäänsä jossakin paikassa johonkin määrättyyn aikaan. Siinä elämässään hänellä on toiveita, tahtoja ja pyrkimyksiä. Hänen pyrkiessään toteuttamaan aikeensa hän kohtaa vastuksia ja esteitä. Romeon ja Julian rakkauden este on heidän edustamiensa yhteisöjen välinen ikiaikainen riita. Pyrkimykset ja esteet saavat aikaan ne jännitteet, jolloin me katsomossa elämme näyttämön tapahtumia silmät naulattuina ja sydän pamppaillen milloin jännityksestä milloin helpotuksesta. Tunnistamme jännitteen siitä, että katsomossa odotamme energisinä ja tahdomme tietää, mitä tapahtuu kohta? Tai jos arvaamme, mitä tulee tapahtumaan, jännitämme, miten se tulee tapahtumaan. Ja sitten haluamme nähdä, miten teoksen henkilöt reagoivat tilanteessa. Toinen ja kolmas kysymys kuuluvat: Mitä tarinamme henkilölle tapahtuu? Miten se kaikki tapahtuu?

Tanssitaide on huikea taidemuoto ei-kielellisten merkitysten, kokemusten ja tunteiden ilmaisuun ja näyttämiseen. Sen lisäksi tanssi on puhdasta kehon toimintaa, jota sanat eivät sotke. Uskon, että siksi tanssitaiteen aiheet voivat olla suuria ja abstrakteja, kuten rohkeus, ystävyys, ilo, yksinäisyys, pelko, voitontahto, ilmastoahdistus, kateus, luottamus. Ne ovat sanoja suurempia tunteita, kokemuksia ja ilmiöitä. Vaikka teatterin käytössä ovat myös sanat, luemme sielläkin toiminnan totuutena (sanoilla voimme valehdella tai tarkoittaa päinvastaista). Tanssi on lähtökohtaisesti toimintaa ja yli- tai ohikielellistä ilmaisua.

Aihe ei ole tarina tai päähenkilö, vaan aihe elää tarinassa henkilöiden kautta. Aihe itsessään ei voi synnyttää juonta, koska aihe ei osaa pyrkiä mihinkään tai tehdä valintoja ristiriitatilanteissa. Tanssin avulla voi avautua uskomattoman kasvattavia kokemuksia siitä, miltä vaikkapa ilo tuntuu – ja se on arvokasta – mutta se ei ole sama kuin tarina. Tarina tarvitsee kokijan ja tuo kokija voi olla muutakin kuin ihminen, mutta voidakseen tahtoa, pyrkiä ja toimia, tuo kokija tulee ruumiillistaa ja inhimillistää ja sijoittaa kontekstiin, jotta tarinamme päähenkilön toiminta synnyttää jännitettä. Neljäs ja viides kysymys kuuluu: Mihin tarinamme päättyy? Mikä on lopussa toisin kuin alussa?”

Mikä tarina?

Tanssikatselmus Stoorissa raadin palaute keskittyy katselmusesityksen tarinallisuuteen, miten se välittyy, mikä toimii ja kuinka sitä voisi vielä vahvistaa. Muistathan kuitenkin, että mitään “oikeaa” tapaa tehdä koreografioitua tarinaa ei ole olemassa. Jokainen koreografia on arvokas ja ainutlaatuinen näkemys tekijäänsä kiinnostavasta aiheesta ja odotamme tänäkin vuonna rohkeita kokeiluja tanssin ja tarinan yhdistämisessä! On silti olemassa dramaturgisia periaatteita ja keinoja, jotka auttavat sinua esityksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tässä ote viimevuotisesta kaikille osallistujille kirjoitetusta palautteesta, jossa Timo Raita – mukana myös tämän vuoden Stooriraadissa – avaa näitä periaatteita. Toivottavasti innostut kokeilemaan tarinan voimaa tanssissa. Yllätä itsesi ja meidät!

“Videoita katsellessani ensimmäiseksi minulle heräsi kysymys miten käsitämme sanan tarina? Minulle tarina on toimintojen ja tapahtumien sarja, joka muodostaa eheän ja ymmärrettävän kokonaisuuden. Tarinointi (huono tarinankerronta) puolestaan on kertomista ilman selkeää alkua tai loppua. Tarinoidessa kertomuksen osat eivät linkity toisiinsa kun taas tarinassa osat ovat toisistaan erottamattomia. Tarinassa on toimintaa, joka etenee ja jonka kautta tapahtuu muutos (koska ilman muutosta emme ymmärrä että jotakin on tapahtunut). Tämä erottaa tarinan kuvailusta, jossa ei ole etenevää toimintaa. Nämä kolme avainsanaa on hyvä erottaa toisistaan, kun lukee antamaani palautetta. Puhun kuvailusta, jos teoksessa on tarinallinen tilanne, mutta se ei etene. Tarinoinnissa tarina liikkuu, mutta tapahtumat eivät vielä linkity toisiinsa. Tarinassa tapahtumat etenevät ja liittyvät elimellisesti toisiinsa. Silloin on myös parhaat edellytykset hyvälle tarinankerronnalle.

Esityksissä oli mielestäni hyvin erilaiset lähtökohdat tarinan kertomiseen. Vaikka kaikissa esityksiä oli tarinallisia elementtejä, osassa ei ollut tarinaa ollenkaan. Eikä se haittaa! Itse katson ja koen tanssiesityksiä yleensä kehollisen empatian ja samaistumisen kautta. Liike ja musiikki koskettavat, vaikka ne eivät kertoisi tarinaa. Tarinallisuus voi jopa häiritä kehollista kokemista. Stoori on kuitenkin tanssikatselmus, jossa fokus on tarinoissa ja siksi palautteeni käsittelee tarinankerrontaa. Yleisenä vinkkinä sanon, että jos haluaa tehdä kertovan tanssiesityksen, kannattaa valita vahva tarina. On aivan erilaista kertoa tarinaa sellaisesta henkilöstä, joka tekee jotakin ja jolle tapahtuu asioita, kuin henkilöstä, jolle ei tapahdu mitään ja joka vain on. Saati sitten, ettei määrittele henkilöitä ollenkaan vaan kertoo tarinaa aiheesta tai abstraktista käsitteestä kuten valta, ystävyys tai värit. Tekijöinä teidän täytyy myös miettiä kumpaa haluatte ensisijaisesti priorisoida – tanssiteknistä taituruutta vai tarinankerrontaa? Ne eivät aina kulje käsi kädessä vaikka joskus niinkin voi olla. Esityskohtaisissa palautteissani kommentoin mitkä esityksenne tarinalliset elementit toimivat mielestäni hyvin ja annan vinkkejä miten tarinaanne voisi vielä vahvistaa. “

Stoori 2016 yleisöesityksen ohjelmajärjestys

Taas on seikkailtu avaruudessa, samottu metsän siimeksessä, herätty aamun sarastaessa ja oltu niin  kutsuilla, rannalla kuin näkymättömiä. Sekä paljon muuta! Sunnuntain  yleisöesityksessä nähdään seuraavat tanssit (ohjelmajärjestyksessä):

1 Muisto Rubiinit / Tanssistudio Dance Art Riihimäki
2 Anne Frank Voca/VKTY – Vantaan katutanssiyhdistys Vantaa/Helsinki
3 Metsä Keski-Uudenmaan tanssiopisto Järvenpää
4 Nyt rannalle! Diosas / Helsingin tanssiopisto Helsinki
5 Aamun sarastus Alma Äijö / Tamara Rasmussen Opisto Helsinki
6 Näkymätön Helsingin Tanssiopisto Helsinki
7 Kutsuilla Ek-junnut / Taidetehtaan Tanssikoulu Porvoo
8 Friday Second Step Nurmijärvi
9 On a mission from God Rugratz / Vantaan katutanssiyhdistys Vantaa
10 Save Me Kirkkonummen tanssiyhdistys Kirkkonummi
11 Symbioosi Jazztanssi jatko 1 aikuiset Kuopio
12 Ystävä Tanssikeskus Footlight Helsinki
13 Stressi Latin EK/Dance.fi Helsinki
14 We love it! Jam/Lastenkulttuurikeskus Musikantit Helsinki

Raati olisi mieluusti nähnyt myös Danzare-ryhmän Avaruusseikkailun ja Tanssikeskus Footlightin Lumotun metsän isolla näyttämöllä, mutta kyseiset esitykset eivät valitettavasti pääse paikalle.

Esityksen aikana Vantaan kulttuuripalvelujen edustaja valitsee muutaman esitystä Vantaan Tanssin viikkojen ohjelmistoon kuuluvaan Hyvää Tanssin päivää 2015! -tapahtumaan kauppakeskus Jumboon pe 29.4. klo 16.30  (Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa).

Tikkurilan lukiolla nähdään klo 18! (Esiintyjät paikalle jo klo 15.00.)

Lippuja saa ovelta tuntia ennen esityksen alkamista. Paikalla on myös puffetti.

Stoori 2015 yleisöesityksen ohjelmajärjestys

SUURKIITOKSET KAIKILLE STOORIN TAIDOKKAILLE TANSSIJOILLE!

Kaikkien kiinnostavien ja koskettavien, hauskojen ja herkistävien sekä vahvojen ja visuaalisten esitysten joukosta raati valitsi sunnuntain yleisöesitykseen seuraavat tanssit (ohjelmajärjestyksessä):

Esitys Esittäjä Paikkakunta
1. Ready for boarding Zanie/Tanssikoulu Mona Koivunen Turku
2. Kaamos Cooma Flow /Cooma Dance Academy Jyväskylä
3. Umpisolmu Leeni Sajalahti & Emmi Luoto Helsingin tanssiopisto Helsinki
4. Basket Case – Pallo Hukassa LaTeens / Dance Club Vantaa ry Vantaa
5. To want and to dare Karita Kajanto Helsinki
6. Siivouspäivä Nykytanssin jatko 1 oppilaat / Helsingin tanssiopisto Helsinki
7. Haaskalinnut Jazztako / Keravan tanssiopisto Kerava
8. Bollywood-eliksiiri Bollywood Kamlees Helsinki/ Vantaa
9. Zar – Ritual dance Ella Keronen, Tuulia Timonen ja Henna Raikonen Vantaa
10. L’ affaire misterieuse du mafia Baletin teinien jatko 2-3 taso baletti / Helsingin tanssiopisto Helsinki
11. Juhlapäivä Keski-Uudenmaan tanssiopisto Järvenpää
12. Kaipuu Alma Äijö / Tamara Rasmussen Opisto Helsinki
13. Nainen Ida Hentusen ryhmä Kuopio
14. Matkalla Showtanssin jatko1-3 tason oppilaat /Helsingin tanssiopisto Vantaa

Näiden tanssivien tarinoiden jälkeen esiintyy myös Tanssiryhmä Mitä jos teoksellaan Luukulla, jonka aikana Vantaan kulttuuripalvelujen edustaja valitsee 1-2 esitystä Vantaan Tanssin viikkojen ohjelmistoon kuuluvaan Hyvää Tanssin päivää 2015! -tapahtumaan kauppakeskus Jumboon ke 29.4. klo 16.30  (Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa).

Raati olisi myös mieluusti nähnyt Tanssikeskus Footlightin Mistä on tytöt tehty? -sunnuntaina, mutta ryhmä oli estynyt pääsemästä yleisöesitykseen.

Tikkurilan lukiolla nähdään klo 17! (Esiintyjät paikalle jo klo 14.30.)

Lippuja saa ovelta tuntia ennen esityksen alkamista. Paikalla on myös puffetti.

Jokaisen keho on kiinnostava ja ainutlaatuinen

Marraskuussa 2012 kirjoitin erään ohjaukseni käsiohjelmaan seuraavan tekstin:

”Vuosi sitten asuin Madridissa opiskelemassa fyysistä teatteria. Kuuden kuukauden aikana kävin katsomassa enemmän tanssia kuin siihenastisen elämäni aikana yhteensä. Rakastuin liikkeeseen ja ihmiskehoon. Mieleeni alkoi ilmestyä yhä enemmän esityksellisiä kuvia ilman sanoja, pian jo haaveilin ohjaavani liikkeellisen teoksen, oman kehollisen runoelman.

Kehollisuuden lisäksi minua kiinnostaa epätäydellisyys, pienet eleet ihmisessä, jotka paljastavat ettemme ole saman muotin läpi puserrettuja patsaita. Turhaan piiloudumme erilaisten kiiltävien kuorien taakse ja suoritamme täydellisyyttä, jotta välttyisimme kohtaamasta toisemme haavoittuvina.”

Tämä teksti kuvastaa edelleen ajatuksiani ihmisyydestä. Jokaisen keho on kiinnostava ja ainutlaatuinen, liikkeellä pystyy ilmaisemaan uskomattoman paljon ja herättämään myös katsojan kehossa tunteita, jotka ehkä muuten jäisivät piiloon. Minulle katsomiskokemus tanssista on usein fyysinen, koen kehossani liikkeen ja annan sen vaikuttaa ajatuksiini ja tunteisiini. Tarina välittyy eri tavalla kuin sanallisesti kerrottuna, tanssissa tarina peilautuu ja muuttuu enemmän katsojan omien kokemusten kautta. Mielestäni ei ole väärää tapaa tulkita tanssia.

Tällä hetkellä ohjaan työssäni viikoittain kymmeniä lapsia ja nuoria, ja päivästä toiseen minua edelleen koskettaa ja puhuttaa heissä eniten tekemisen into, vilpittömyys ja tekemisestä nauttiminen, oli kyseessä sitten teatteri tai tanssi. Uskon, että Stoorin raadissakin minua saattaa viehättää toisistaan hyvinkin erilaiset esitykset, tyylilajilla tai tekniikalla ei ole väliä, kunhan tanssissa on täydellä sydämellä mukana!

Laura Ikonen

Tanssissa välittyy aina paljon!

Tanssi avaa ovia moneen erilaiseen maailmaan ja se on myös keino herkistyä moniaistisuudelle ja heittäytymiselle.

Tanssin kautta syntyy ja vahvistuu monia taitoja, yksi niistä on inhimillisyys. Olemme kaikki liikkujia ja itse kukin luemme ja ymmärrämme enemmän tai vähemmän sanatonta viestintää, kehonkieltä ja asentoja. Yksi liikahdus, muutos asennosta toiseen tai lyhytkin liikesarja voi kertoa paljon. Tanssista välittyy tarinoita, dokumentaarisuutta, tätä hetkeä ja historiaa, unelmiakin.

Esityksiä katsoessa seuraan usein tanssijoiden välistä kehollista ja liikkeellistä vuoropuhelua ja miten tanssija on läsnä itselleen ja toisille? Miten läsnäolo tulee esille kehon ja liikkeen kautta? Minkälaisia ajatuksia ja tarinoita katsominen minussa synnyttää? Pidättääkö joku täällä hengitystä – joku tanssijoista vai minä katsojana vai me kaikki?

On myös kiinnostavaa seurata miten esityksessä käytetään tilaa ja eri suuntia tai miten muut mahdolliset elementit (esim. musiikki tai äänen käyttö, puvustus ym) asettuvat osaksi tekemistä ja tanssin tarinaa.

On hyvä muistaa, että tanssin ja taiteen katsomiseen kuuluu kokemisen vapaus ja tästä syystä samankin esityksen nähneet voivat olla täysin eri mieltä  näkemästään.  Olen usein sitä mieltä, että tarpeesta pureskella esityksen sisältö ja tarina etukäteen “liian valmiiksi tai tarpeeksi helpoksi, että kaikki varmasti ymmärtävät” voi monessa tilanteessa hellittää. Sen sijaan voi nojata taiteen ja luovuuden ehtymättömyyteen ja vähän absurdeihinkin taiteellisiin päätöksiin. Katsojaa ei tarvitse aliarvioida. Väärin tai toisin ymmärtäminen ja erilaiset tulkinnat voivat joskus myös olla tarinallinen rikkaus.

Silti aina välillä voi olla hyvä pohtia kenelle ajattelee esitystä tekevänsä – kuka  mielikuvissani istuu katsomossa? Oman ikäiseni ihmiset? Samalla tavalla liikkuvat ja samanlaisia ajatusmaailmoja jakavat ihmiset? Kenelle haluaisin tämän tanssin ja tarinan jakaa – täydestä sydämestäni!

Pia Lindy

Miksi Stoori?

Tanssikilpailu on mahdollisuus harjoitella tavoitteellisesti ja saada nimeä ja näkyvyyttä. Kasvaa henkisesti ja testata kestääkö kantti. Nykyisin pukuhuoneissa kannustetaan toisia ja verkostoidutaan.  Huomaa selvästi, että joitain jännittää enemmän ja toisia vähemmän. Sitten joku voittaa.  Vaikka tietysti juontaja kiittelee, että jokainen osallistuja on voittaja, osallistumalla kilpailuun on jo voittanut itsensä.

Entä jos kaiken tämän saisi ilman kilpailuasetelmaa? Kaikkia kilpailun jännitys ja adrenaliini eivät saa syttymään, pikemminkin sammumaan.  Kovin on laiha sekin lohtu, että kyse oli vain näiden tuomarishenkilöiden mielipiteestä ja vain tästä suorituksesta.

Entä jos paremmuusjärjestyksen sijasta saisi palautetta?

Onhan sekin palautetta, että ilmoitetaan onko kilpakumppaneihin verrattuna ensimmäinen vai viidestoista.  Entä sitten? Palaute voi ja sen pitää olla paljon enemmän. Se on konkreettisia neuvoja, joiden mukaan suunnistaa eteenpäin: keskity tähän, oletko ajatellut näkökulman vaihtamista? Palaute on myös arvioinnin synonyymi.  Arviointi puolestaan on arvostamista, huomion kiinnittämistä siihen, mikä on arvokasta.

IMG_1940Paradise – D Dance N.L.A young

Tanssikatselmus on tilaisuus, jossa pääsee esittämään tavoitteellisesti treenatun esityksen sekä yleisön että raadin eteen. Takahuoneen yhteisöllisyys ei ainakaan kärsi siitä, ettei katselmuksessa kilpailla. Ammattitaitoisen raadin tehtävä on havaita ja kiteyttää esityksen ansiot suullisessa palautteessa sekä usein myös yksityiskohtaisemmassa, kirjallisessa palautteessa.

Tanssikatselmus Stoorin kiinnostuksen kohteena on kerronnallisuus ja tanssin juoni, ei pelkästään taito tai tunne. Miten eri tanssien keinoin välitetään tarinoita ja tapahtumia? Minkälaisia tarinoita eri-ikäiset tanssijat kertovat? Miten solisti kertoo tarinan, ryhmähän voi pelata vuorovaikutuksella ja asetelmilla?

Tanssin harrastamisessa ensisijainen tarve voi olla taitojen oppiminen ja näyttäminen, liikkumisen ilo tai liikkeen tervehdyttävä vaikutus. Mutta jos tavoitteenasi on tanssillinen tarinankerronta – ja haluat silti pitää myös edellä mainitut elementit mukana – tervetuloa huhtikuussa Vantaalle Stooriin!

Sirke Seppänen

Miten minusta tuli drag-artisti?

Oman taiteilijaidentiteetin kehittäminen on jatkuvaa työtä. Olet sitten harrastaja, uuden kokeilija tai pitkän linjan ammattilainen, kehittyminen vaatii työtä, innostusta ja kiinnostusta. Olin vappuna 2009 Joensuussa, teatteriravintolassa katsomassa drag show’ta elämäni ensimmäistä kertaa. Opiskelin siihen aikaan kuvataidetta ja kädet savessa usein mietin, että onko tämä mun intohimo tai etenkään se juttu, josta tahtoisin ansaita leipäni. Esiintyminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja drag show tuntui mahdollisuudelta. Kokeilun ja harjoittelun kautta löysin itsestäni uusia puolia ja rohkeutta. Esiintyjälle tarpeellisia ominaisuuksia.

Nyt miltei kuusi vuotta myöhemmin olen drag-artisti, joka on saanut tunnustusta työstään (Kaupungin Paras Drag-artisti 2011 Hki, Miss Drag Queen 2011 sekä Drag Show Artist 2010 voittaja) sekä esiintynyt lukuisia kertoja ravintoloissa, tapahtumissa ja teattereissa. Olen tehnyt huonoja keikkoja ja hyviä keikkoja, ja miettinyt monesti, että tahdonko jatkaa. Mikä on ollut avain siihen, että olen mennyt eteenpäin ja yleisö on tullut uudestaan keikoille? Ehkä olen ollut vain riittävän rohkea ja kuunnellut omaa ääntäni. Tärkeintä on, että on sydän mukana.

Mitä sitten drag show tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa vahvoja karaktäärejä. Visuaalista näyttävyyttä, komiikkaa, sukupuolen moninaisuutta ja ristiriitoja. Se on monitaiteellista viihdettä, joka tempaisee mukaansa. Sellainen ammattilainen tahdon olla.

Raatilaisena aion kiinnittää erityisesti huomiota läsnäoloon ja rohkeuteen. Jos esiintyjä nauttii tilanteesta, usein myös katsojakin nauttii. Unohda siis turha pingotus ja anna tarinan ja tanssin viedä! Esiintyminen on parhaimmillaan irrottelua yhdessä.
Ville Kekäläinen

Ohjaaja ja esiintyjä, Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK

Kohti seuraavaa Stooria

Ihka ensimmäistä neljän vuoden takaista Stooria mainostettiin näin:

“Yleisö näkee ehkäpä steppaavan työpaikan kahvihetken tai valssaavan viidakkoretken, tanhuavan taistelun tai musikaalisen mattojen puistelun. Mukana kenties seikkailevat myös tutut sadut ja tarinat rokkaavasta Ruususesta zumbaavaan Zorroon.”

15

Maata näkyvissä – Helsingin tanssiopisto

Ja huimia tanssivia tarinoita nähtiinkin: mm. päivä maatilalla, ihmeiden yö, haaksirikko merellä ja elämää perhosen siivin… Haaveet ja unet, erilaiset kohtaamiset kilpailusta ystävyyteen – ja mitä tapahtuu kun löydät hylätyt kuulokkeet maasta? –  kaikki taipuivat tanssiksi.

Mikä on sinun tarinasi? Tai minkä tutun tarinan tahdot tuunata uusiksi?

Tarinan ei tarvitse olla pitkä tai monimuotoinen, yksi tapahtuma jo riittää. Mutta miksi se tapahtuu, kenelle ja mitä se saa aikaan?

Tervetuloa Stooriin tanssimaan tarinoita, ilmoittautuminen alkaa maanantaina 26.1. !

Kaikille avoin Tanssikatselmus Stoori etsii jo neljännen kerran tanssivia tarinoita ikään, kokoon, tanssilajiin tai taitotasoon katsomatta!

Katselmukseen osallistuminen on ilmaista. Tapahtuma on kaksipäiväinen ja sijoittuu tänäkin vuonna Vantaalle Tikkurilaan. Stoori on myös osa Vantaan Tanssin viikkojen ohjelmaa.

Lauantai 25.4. on varsinainen katselmuspäivä, jolloin osallistujat saavat henkilökohtaisesti arvokasta ja arvostavaa palautetta draaman ja tanssin ammattilaisista koostuvalta raadilta. Paikkana on Tanssistudio Sahrami Tikkurilan keskustassa.

Sunnuntaina 26.4. nähdään raadin valitsema kattava läpileikkaus katselmuksen kirjosta Tikkurilan lukion auditoriossa klo 17.

Aikaisempina vuosina tanssilajien kirjo on ollut huikaiseva: afro, baletti, bollywood, kathak, street dance, hiphop, dubstep, zouk,  jazz-, moderni ja nykytanssi sekä tahitilainen ja itämainen tanssi ovat olleet edustettuina. Nuorin osallistuja on ollut 5-vuotias, vanhin jo hyvän matkaa eläkkeellä.

Viime vuonna yleisölle tarjottiin kattaus supersankareista susiin ja sinilintuihin, ensirakkaudesta äitisuhteeseen ja kangastuksesta kesänodotukseen. Toissavuonna yleisö näki mm. eläinten tanssikoulun ja riikinkukkojen kuoron, ryhdikkään tyttöarmeijan ja rentoa elämää laatikon ulkopuolella, maistoi rytmireseptiä, kuuli juoruja ja joutui hypnoosiin.

Minkälaisen tarinan sinä tai ryhmäsi tahtoisit tanssia?